Terkkuja Espanjasta

Terkkuja Espanjasta! Matkustaminen on erittäin mukavaa, mutta kyllä sitä vaan on reissusta kiva palata takaisin kotiin. Torstaina saavuin Espanjan auringon alta  tänne talviseen Suomeen. Lunta oli jo satanut maahan! Aivan ihanaa!

Olimme Sprinttitalli-valmennusryhmän kanssa siis leireilemässä Matarossa, Espanjan Barcelonassa kaksi viikkoa. Erittäin onnistunut reissu. Iso kiitos siitä kuuluu erityisesti valmentaja Marko Malvelalle ja huipuille uintikavereille mm. Jennille, Selmalle, Mimmulle, Jennoille, Suskille ja Anttille. On aina yhtä antoisaa päästä treenaamaan yhdessä saman henkisten tyyppien kanssa. Hyvin hommat rullasi vaikka olinkin uimareista se porukan vanhin. 😉

Makelle iso kiitos huippuvalmennuksesta jälleen kerran!

Leirillä pääsin keskittymään treenaamiseen sataprosenttisesti. Se tuntui erittäin hyvältä. Uin leirillä varmaankin saman verran kuin kotona arjessa yhteensä kahden kuukauden aikana! 😀

Yllättävän hyvin palauduin näistä treeneistä. Itseasiassa todella hyvin! Olkapäät olivat eniten ongelmana, mutta huoltoharjoitteilla ja siistillä tekniikalla sain ne pidettyä suhteellisen kivuttomina. Pieniä flunssanoireita myös oli havaittavissa ennen leirin loppua, mutta hyvin se jälleen kerran pyörsi pois.

Tässä kuukauden sisällä onkin flunssa ollut tuloillaan pariinkin otteeseen, mutta sitten olen ottanut vähän extra annoksia fitskuja, niin vaan se on aina pyörtänyt onneksi pois. Toki olen sitten aina heti myös levännyt ja ottanu iisimmin sen päivän tai pari. Tämä kombo on tuntunut toimineen. Uskon, että näillä fitskuilla, eli käyttämilläni FitLine ravintolisillä, on myös ollut vaikutusta siihen, että palaudun nykyään näin hyvin. Nämä ”mömmöt”, niin kuin Mimmu niitä kutsui leirillä :D, vaan yksinkertaisesti toimivat minulla todella hyvin!

#ilovefitline

Leirillä tulin myös pohtineeksi kaikenlaista. Muun muassa sitä mikä tässä leirielämässä oikein viehättää? Mikä siinä on se juttu? Lyhyesti ja ytimekkäästi sanoisin, että ne ovat aurinko, ulkoallas, kaverit ja se arki.

Tämä Mataro oli siinä mielessä myös mukava paikka, että tämä ei ollut ns. turistikylä vaan siellä oli ihan ‘tavallisia Espanjalaisia’ jos nyt näin voi sanoa.  Ihmiset näyttivät myös hyvin onnellisilta ja iloisilta. Voi myös olla että kiinnitin enemmän huomiota näihin onnellisiin ihmisiin, koska olen itse todella onnellinen tällä hetkellä. Mutta nämä ‘tavalliset ihmiset’ nostivat ajatuksiini mielenkiintoisen ajatuksen tai oikeastaan kysymyksen.

Mitä jos?

Mitä jos joskus päättäisikin muuttaa Espanjaan lyhyeksi tai miksei pidemmäksikin aikaa? Onnistuisiko se? Mitä se vaatisi? Estäisikö sitä oikeasti mikään? Mitä jos se olisikin mahdollista? Mitä jos siitä tulisikin todellista? Minkälaista arki voisi olla Espanjassa? Erittäin mielenkiintoinen ajatus.

Aurinkohan näillä ulkomaan leireillä on ehdottomasti se paras juttu. Siksi ehkä se muutto Espanjaankin tuntuisi niin houkuttelevalta ajatukselta juurikin sen auringon vuoksi. Auringolla vain on niin positiivinen vaikutus kaikkeen. Suomessa valitettavasti emme saa siitä niin paljon nauttia kuin ehkä haluaisimme. Rakastan kyllä talvea ja jokaisessa vuodenajassa on omat ihanuutensa, mutta kyllä se aurinko silti tekee niistä syksyisistä kuin talvisistakin päivistä monta kertaa mukavamman.

Myös toinen ajatus jäi myös pyörimään mieleeni leirin jälkeen. Mitäs jos leirielämästä tulisikin osa arkea? Arki olisikin sitä, että saa keskittyä syömään hyvin, on aikaa laittaa ruokaa ja syödä rauhassa ilman kiireen tuntua, on aikaa vain olla ja levätä, katsoa netflixiä, kirjoittaa, lukea, ottaa aurinkoa, nukkua pitkiä yöunia ja vain ihmetellä ja kokea elämää.

Voisiko arki olla tällaista? Mitä jos, se voisi?

Mietippä sitä! 😉

<3: Heidi

 

Ole läsnä elämällesi, sillä se tarvitsee sinua

Reilu viikko sitten osallistuin Kaustisilla Mindfulness –kurssille, jossa teimme paljon erilaisia tietoisen läsnäolon harjoituksia. Kurssilla huomasin olevani paremmin läsnä itselleni, omille ajatuksilleni ja tunteilleni kuin esimerkiksi pari vuotta sitten. Huomasin myös olevani hyväksyvämpi itseäni kohtaan. Tuolla kurssilla aloin pohtia sitä, mitä läsnäololla oikeastaan tarkoitetaan? Havaitsin, että sanalla Läsnäolo voi olla hyvin erilaisiakin merkityksiä eri ihmisille. Vähän samoin kuin on sanalla Hyvinvonti.

Läsnäolo – olla läsnä – voi siis tarkoittaa jokaiselle meille eri asiaa. Saatat olla fyysisesti läsnä jossain paikassa, mutta mielesi saattaa seikkailee jossain muualla. Saatat olla läsnä Facebookissa, vaikka oikeasti olet selailemassa jotain toista nettisivustoa. Saatat olla osittain läsnä keskustelussa ystäväsi kanssa, myhäillä ja nyökytellä vastaukseksi, vaikka oikeasti odotat vain vuoroasi että pääsisit itse puhumaan ja kertomaan omaa asiaasi. Kuulostaako tutulta?

Minulle läsnäolo tarkoittaa kiinnostusta. Kiinnostusta tästä hetkestä, itsestä, toisesta ihmisestä tai elämästä. Läsnäolo tarkoittaa että asia, jonka parissa olen, on niin kiinnostavaa että keskitän kaiken huomioni siihen. Se tarkoittaa että olen niin kiinnostunut ympärilläni tapahtuvasta asiasta tai kanssani olevasta ihmisestä että tarkkailen ja havainnoin häntä kaikilla aisteillani mahdollisimman tarkasti. Kyselen ja kuuntelen. Ajatuksiini ei mahdu sillä hetkellä mitään muuta kuin tuo ihminen tai asia jonka parissa olen.

Meillä on viisi aistia joiden avulla voimme olla läsnä tässä hetkessä, havainnoida ympäristöämme. Näköaistilla havainnoimme esimerkiksi keskustelukumppanimme ilmeitä, eleitä, vaatetusta, kehonkieltä, ulkonäköä. Kuuntelemme mitä kumppanillamme on asiaa, mitä hän sanoo, millä äänenpainolla ja millä voimakkuudella. Haistamme ehkä myös kumppanimme tuoksun. Saatamme myös koskettaa häntä, tuntea hänet. Hyvin läheistä kumppania saatamme myös suukottaa.

Läsnäolo voi tarkoittaa myös kiinnostusta itsestämme, siitä mitä meissä itsessämme tapahtuu juuri nyt. Kun olen läsnä itselleni havainnoin ja tutkiskelen mitä ajatuksia päässäni pyörii, mitä tuntemuksiani kehossani on, miten hengitän, missä asennossa kehoni on juuri nyt. En yritä muuttaa havaitsemiani tuntemuksia tai ajatuksia mitenkään, vaan vain tiedostan ne. Hyväksyn havaitsemani asiat ja tunteet sellaisena kuin ne juuri nyt ovat ja annan niiden tulla, olla ja mennä.

Hyväksyminen ei tarkoita sitä että pitäisin kaikista havaitsemistani ajatuksista ja tunteista. Hyväksyminen merkitsee sitä, että sallin itseni tuntea ja ajatella niin kuin juuri sillä hetkellä teen. Tämän jälkeen voin tehdä päätöksen miten toimin ilman että reagoisin tilanteeseen automaattisesti ja impulsiivisesti.

Pohdittavaksi

Jos haluat elämääsi muutosta, oli kyse sitten mistä tahansa, kokeile aloittaa muutos läsnäolosta. Ole läsnä itsellesi ja elämällesi. Läsnäolon kautta pääset tietoiseksi elämäsi asioista ja siitä kuka sinä olet juuri nyt. Kun tiedostat omia ajatusmallejasi, tapojasi toimia eri tilanteissa tai omia tarpeitasi olet jo pitkällä muutosprosessissa. Kokeile miltä tuntuu jos tänään vain hyväksyisit itsesi ja elämäsi sellaisena kuin se on juuri nyt. Miltä se sinusta tuntuisi?

Ole läsnä elämällesi, sillä se tarvitsee sinua.

<3: Heidi

 

Me olemme sitä mitä uskomme olevamme

Kuuntelin tuossa aamulla, kun ajelin bussilla kohti Espoonlahden uimahallia, motivaatiopuheita YouTubesta.  Mieleeni jäi se, että me olemme sitä mitä uskomme olevamme. Esimerkiksi jos uskomme olevamme hyviä tyyppejä, iloisia ja energisiä niin me olemme kaikkia näitä asioita. Jos taas uskomme olevamme rumia, epäonnistujia ja tyhmiä niin arvaa mitä, silloin me olemme näitä.

Uskomuksemme luovat todellisuutemme. Jokainen meistä katsoo maailmaa omien uskomustensa kautta. Uskomuksemme ovat niin kuin silmälasit, joiden läpi näemme maailman. Näihin laseihin, uskomuksiimme, vaikuttavat monet asiat: menneisyytemme, vanhempiemme uskomukset, elämänkokemukset jne. Nyt en halua kuitenkaan keskittyä tässä kirjoituksessa siihen miksi meillä on tiettyjä uskomuksia vaan siihen MITÄ uskomuksia sinulla on ja MIHIN sinä HALUAT uskoa, koska näillä on mielestäni enemmän merkitystä.

Minä uskon nykyään koko sydämestäni olevani positiivinen ihminen, joten ihmisten negatiivisuus ei enää kovinkaan paljon vaikuta minuun. Toki olen tavannut myös sellaisia ihmisiä, jotka ovat horjuttaneet tätä uskoani, mutta vain hetkellisesti. Uskon olevani positiivinen ihminen. Sitä minä myös siis olen.

Uskon myös moniin muihin asioihin, esimerkiksi että

  • ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä
  • meillä on Suomessa kaikki todella hyvin
  • minulla on hyvä kroppa
  • olen terve
  • syksy on kaunista aikaa
  • sade luo tunnelmaa ja raikastaa ilmaa
  • kaikella on tarkoituksensa
  • minä tulen vielä kirjoittamaan kirjan
  • tulen menestymään
  • saan kaiken mitä haluan
  • osaan valmentaa hyvin
  • olen luova
  • enkeleitä on olemassa
  • ja tulen vielä uimaan uuden 50 m perhosuinnissa kaikkien aikojen ennätykseni.

Sinä saatat olla kanssani joistain asioista eri mieltä ja se on ok. Saatat jopa ajatella, että minä en tiedä mistään mitään jos minun mielestäni Suomessa on kaikki todella hyvin. Tai että olenpa minä kapeakatseinen kun en näe miten pahoja ja itsekkäitä ihmiset oikeasti ovat. Sinä saat ajatella ja uskoa näin. Siinä ei ole mitään pahaa. Minä näen kuitenkin maailman omien positiivisten ja hattaran väristen lasieni kautta, koska siten minulla on hyvä olla. Kun katson ja elän elämääni muun muassa näiden uskomusten kanssa elämäni on aika ihanaa. <3

Voisinhan minä uskoa, että syksy on vuoden p**kinta aikaa, minua masentaa aina syksyisin, en osaa valmentaa kun en ole kouluttautunut tarpeeksi, en pysty uimaan ennätyksiä enää tällä ikää, ei minusta ole kirjoittajaksi, muut ovat paljon luovempia kuin minä, tämä lonkkakipu ei ikinä parane, miksi aina minulle tapahtuu kaikkea ikävää, ihmiset pettävät aina jne. Jos toistelisin näitä itselleni päivittäin mielessäni niin varmasti alkaisin uskomaan näihin ajanmittaan. Mutta lisäisikö se minun hyvinvointiani? Tuskin. Miksi siis uskoisin näihin? Saadakseni itselleni pahan mielen ja ikävän olon? En halua sitä. Haluan uskoa positiivisiin ja hyviin asioihin ihmisissä, elämässä ja itsessäni.

Minä haluan nähdä sen juomalasin täyden osan, en tyhjää. Ja se on minun valintani. Mikä on sinun?

Onko lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä?

Pohdittavaksi

Mieti mielessäsi 5-10 asiaa joihin uskot. Kirjoita ne ylös paperille. Sen jälkeen tarkastele tuota listaa. Voitko olla täysin varma siitä, että ne ovat 100 % totta?

Seuraavaksi pyydän sinua viivaamaan sellaiset uskomukset yli, joihin et halua uskoa. Jätä paperille vain sellaiset uskomukset joihin haluat uskoa ja jotka lisäävät hyvinvointiasi. Miten listasi muuttui? Mitä ajatuksia ja tunteita tämä tehtävä sinussa herätti?

Nyt käännä paperi ympäri ja kirjoita ylös sellaisia asioita, joihin sinä haluaisit uskoa. Ne voivat olla samoja joita jo kirjoitit tai aivan eri asioita. Valitse tästä listasta yksi asia, yksi uskomus, johon uskomalla saisit elämääsi lisää hyvää oloa, hyvinvointia ja onnellisuutta. Kirjoita se vielä ylös kolmelle eri lapulle esimerkiksi muistilapuille. Laita yksi muistilappu makuuhuoneeseen esimerkiksi vaatekaapin oveen, yksi kylpyhuoneeseen tai sinne missä peset hampaasi ja yksi eteisen peiliin tai vastaavaan. Näin näet nuo laput ja niiden viestin monta kertaa päivässä. Ja näin toistat tuota uskomusta mielessäsi mahdollisimman usein. Niin usein, että lopulta alat uskoa siihen.

Uskotko jos sanon, että muutaman päivän päästä tuo asia on sinulle täyttä totta? Uskotko? 🙂

Iloa ja energiaa päivääsi!

<3: Heidi